Presidentti Jokowin johdolla Indonesia on edennyt menestyksekkäästi mineraalien loppupään teollista agendaa. Tämä suunnitelma osoittaa nikkelimalmin käsittelystä lisättyjen vientihintojen jyrkän nousun, joka nousee 33,8 miljardiin dollariin eli 510 biljoonaan dongiin vuonna 2022.
On syytä mainita, että ennen ohjelman käyttöönottoa vuonna 2014-2015 nikkelimalmin viennin arvo oli vain 1,1–2,1 miljardia dollaria.
"Jalostuksen avulla lisätyn arvon jälkeen nikkelillä käsitellyn viennin arvo on noussut 2,1 miljardista 33,8 miljardiin dollariin 510 biljoonaan rupiaan", presidentti Jokowi sanoi Indonesian Yrittäjien liiton kansallisen neuvoston avajaisissa 2023-2028 Kempinskissä. Hotelli Jakartassa. "Voit kuvitella, kuinka valtava lisäys se on."
Lisäksi tämä niin kutsuttu "Jinshanin hopeavuoren" vaikutus tulee vain nikkelimalmin käsittelytuotteista. Tällä hetkellä hallitus edistää muiden mineraalituotteiden, kuten bauksiitin ja kuparin, lisäarvoa tuottavaa jalostusta. Hän lisäsi: "Voit kuvitella luvut, ja se on vain nikkelin louhinnan alavirtaan."
Toistaen presidentti Jokowin näkemystä merenkulku- ja investointiministeri Lu Ho on sanonut, että nikkelimalmin jalostetun lisäarvon viennin arvo kasvaa merkittävästi joka vuosi.
Esimerkiksi vuonna 2014 käsittelemättömän nikkelimalmin viennin arvo oli vain 2,1 miljardia dollaria. Jalostusarvon lisäyksen käyttöönoton jälkeen nikkelimineraalituotteiden viennin arvo nousi 11,6 miljardiin dollariin vuonna 2020, 22,214 miljardiin dollariin vuonna 2021 ja nousi jälleen 33,8 miljardiin dollariin eli noin 507,33 biljoonaan dongiin vuonna 2022.
Investointiministeri ja investointikoordinointiviraston johtaja Bahlir mainitsi myös nikkelituotteiden vientiarvon viime vuoden lopussa. Hän on ennustanut, että vuoteen 2022 mennessä nikkelimalmin jalostustuotteiden viennin arvo ylittää 30 miljardia dollaria.
Tiedetään hyvin, että Indonesian politiikkaa, jolla kehitetään loppupään kaivosteollisuutta, vastustavat eräät maat. Näitä ovat muun muassa Euroopan unionin Indonesiaa vastaan Maailman kauppajärjestössä nostama tapaus tämän politiikan johdosta. Lisäksi EU on määrännyt Indonesiaa vastaan joukon rangaistustoimenpiteitä vastauksena maan WTO:ssa esittämään vetoomukseen.
EU:n WTO:ssa esittämien vastalauseiden lisäksi Kansainvälinen valuuttarahasto on myös arvostellut Indonesian politiikkaa kaivosteollisuuden jatkojalostuksen kehittämisessä ja vaatinut ohjelman asteittaista lopettamista.
"Olipa sitten WTO haastanut meidät oikeuteen tai ei, varoittiko IMF meitä, jatkamme tätä ohjelmaa", Jokowi painotti.
Presidentti Jokowin mielestä jatkojalostusteollisuuden kehittäminen on tärkeä tekijä, joka edistää Indonesian kehittymistä kehittyneeksi maaksi. Sen vuoksi jalostusarvoa tuottava tai kehittyvä jatkojalostusteollisuus ei rajoitu vain kaivostoimintaan, vaan se sisältää myös muita aloja, kuten kalastusta ja maataloutta, kansallisen vaurauden ja vahvuuden edistämiseksi.
"Mielestäni on kaksi tärkeää tekijää, jotka ovat mahdollistaneet harppauksen kehittyneen maan asemaan, ensimmäinen on henkilöresurssien kehittäminen, mikä on onnistunut demografisen osingon kannalta, mutta nyt se ei riitä", hän sanoi. Toinen on kehittää jatkojalostusteollisuutta, ja jos onnistumme kaivostoiminnan lisäksi myös maataloudessa, kalataloudessa ja maataloudessa, 2040-2045 mennessä Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston ennusteiden mukaan. ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, Indonesiastamme tulee kehittynyt maa."
