Kiinalaiset rakennusyritykset investoivat jopa 7 miljardia dollaria infrastruktuuriprojekteihin osana sopimusta Sicominesin kupari-kobolttiyhteisyrityksen perustamisesta Kongon demokraattiseen tasavaltaan, yhtiö sanoi lauantaina.
Lausunnon mukaan osapuolet sopivat säilyttävänsä nykyisen omistusrakenteen, kun taas kiinalaiset kumppanit Sinohydro ja China Railway Group maksavat 1,2 prosenttia vuodessa rojalteja Kongolle.
Kongon presidentin Felix Tshisekedin hallitus on tarkastellut hänen edeltäjänsä Joseph Kabilan tekemää sopimusta. Sopimuksen mukaan kiinalaiset kumppanit sopivat rakentavansa teitä ja sairaaloita vastineeksi 68 prosentin osuudesta yhteisyrityksestä Kongon osavaltion kaivosyhtiön Gecaminesin kanssa.
Sopimuksen mukaan kiinalaiset sijoittajat lupasivat käyttää 3 miljardia dollaria infrastruktuurihankkeisiin, mutta valtion tilintarkastaja General Administration of Fiscal Supervision (IGF) pyysi viime vuonna, että sitoumus korotetaan 20 miljardiin dollariin.
Tshisekedi määräsi hallituksensa käymään neuvotteluja sijoittajien kanssa ennen Kiinan-vierailua toukokuussa 2023. Hänen tavoitteenaan on kasvattaa Kongon omistusosuutta yhteisyrityksessä 32 prosentista 70 prosenttiin.
"Tämä on kaikille osapuolille hyödyttävä sopimus", Internetin hallintofoorumin puheenjohtaja Jules Arlingert sanoi tiedotustilaisuudessa. Hän lisäsi, että neuvottelut eivät olleet helppoja.
Kongon korruptionvastaisen liigan puheenjohtaja Ernest Mpararo sanoi, että ilmoitus oli askel eteenpäin, mutta sanoi, että Sicomines olisi edelleen verovapaa.
Hän mainitsi myös viimeisimmän sopimuksen mukaiset velat. Intergovernment Governance Forumin vuoden 2023 raportissa todettiin, että vain 822 miljoonaa dollaria luvatuista 3 miljardin dollarin infrastruktuuri-investoinneista oli toteutettu.
Kongo on maailman suurin koboltin tuottaja, joka on keskeinen ainesosa sähköautojen ja matkapuhelimien akuissa. Se on myös maailman kolmanneksi suurin kuparin tuottaja. Maan kaivosteollisuutta hallitsevat suurelta osin kiinalaiset yritykset.
Joulukuussa uudelleen valitun voittanut Tshisekedi allekirjoitti sopimuksen avajaispuheessaan 20. tammikuuta.
