Heinäkuussa kaivosjätti Rio Tinto ilmoitti käyttävänsä 2,4 miljardia dollaria Jadar-litiumboraattihankkeen kehittämiseen Serbiassa. Hankkeen on tarkoitus aloittaa tuotanto vuonna 2026 ja saavuttaa maksimikapasiteetti vuonna 2029, ja sen vuotuinen tuotanto on arviolta 58 000 tonnia litiumkarbonaattia, 160 000 tonnia boorihappoa ja 255 000 tonnia natriumsulfaattia. Kun hanke on kehitetty, rio tinto sijoittuu maailman kymmenen parhaan litiumtoimittajan joukkoon.
Erittäin odotettu litiumhanke on kuitenkin tällä hetkellä rajujen ympäristötuulien edessä!
Huhtikuussa tuhannet ihmiset kokoontuivat Serbian pääkaupunkiin Belgradiin protestoimaan maan endeemistä saastetta ja litiumhanketta. On olemassa huolia siitä, että Rion Suunnitellut rikastuslammikot Corinitan ja Jadarin laaksoissa Jadar-hanketta varten ovat alttiita tulvien aiheuttamille myrkyllisille jätevaroille. 10. kesäkuuta alkaen yli 110 400 ihmistä oli allekirjoittanut litiumhanketta vastustavan vetoomuksen.
Myös Serbian presidentti Aleksandar Vucic on saanut tulituksen hankkeen tukemisesta. Kesäkuussa Vucic sanoi, että järjestetään kansanäänestys, jotta ihmiset voivat päättää, jatketaanko hanketta.
Sen jälkeen ei kuitenkaan ole edistytty. Heinäkuussa Vucicin Serbian edistyspuolueen ja sen liittolaisten määräysvallassa ollut Loznitsan kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kunnallisen maanjakosuunnitelman, joka näytti virallisesti vihreää valoa kaivoksen rakentamiselle.
Tämä sai ympäristönsuojelijat, muun muassa serbialaisen keskustaoikeusaktivistiryhmän Dosta Ie Bilon, joka aiemmin tässä kuussa antoi lausunnon, jossa syytettiin Saksaa ja muita EU-maita siitä, että serbiaa syytetään "halvan työvoiman ja likaisen teknologian lähteeksi". He voivat tehdä kaiken, mitä eivät voi tehdä omissa kodeissaan."
Vaikka Rio Tinto Serbian toimitusjohtaja Vesna Prodanovic sanoi yhtiön noudattavan kaikkia EU:n ja Serbian ympäristömääräyksiä, myös jätevedenkäsittelyä koskevia säännöksiä, ja totesi: "Ilman lupaa ja ilman kaikkia näitä [EU:n standardeja] ei ole mitään keinoa aloittaa rakentamista ollenkaan... Otimme huomioon sademäärän, määrätyn pölytason. Harkitsimme kaikkea kentällä. Teemme kaiken tutkimuksen ja testauksen saadaksemme selkeää tietoa alueen nykytilanteesta."
Reutersin mukaan Rio on kuitenkin teettänyt Serbian Belgradin yliopiston biologian tiedekunnan tutkimuksen kaivoksen ympäristövaikutuksista, jonka mukaan kaivosta ei pitäisi rakentaa, koska se aiheuttaisi "korjaamatonta vahinkoa biosfäärille".
Rion mukaan biodiversiteettitutkimus on osa laajempaa toteutettavuustutkimusta, ja lisätutkimuksia tehdään "ympäristövaikutusten minimoimiseksi".
Tulevaisuudessa se, miten Rio Tinto kehittää suunnitelman kaivostoiminnan kehittämisen ja ekologisen ympäristönsuojelun tasapainottamiseksi ja paikallisten asukkaiden, ympäristönsuojelijoiden ja muiden sidosryhmien tunnustamiseksi, voi olla avain hankkeen onnistumiseen.
