EU:n virallisilla verkkosivuilla julkaistujen tietojen mukaan EU neuvotteli Indonesian hallituksen nikkelimalmin vientikiellon riitojenratkaisuun liittyvien kansainvälisen kaupan lainvalvontamääräysten laatimisesta. Siirto johtuu Indonesian valituksesta sen jälkeen, kun se hävisi eurooppalaisen tapauksen Maailman kauppajärjestössä (WTO).
Näiden täytäntöönpanomääräysten ansiosta Eurooppa voi ryhtyä vastatoimiin muiden maiden kauppasääntöjen rikkomuksia vastaan, jotka vaikuttavat Euroopan liike-elämän etuihin.
Säännöt antavat EU:lle myös mahdollisuuden estää riitojenratkaisumenettelyt, mukaan lukien monenvälisten, alueellisten ja kahdenvälisten kauppasopimusten mukaiset riitojenratkaisumenettelyt, mikä estää EU:ta tekemästä lopullisia, sitovia päätöksiä.
Euroopan komission sidosryhmillä on 11. elokuuta 2023 asti aikaa esittää näkemyksensä EU:n toimeenpanoasetuksen käytöstä tässä tapauksessa. Tarjotut toimenpiteet sisältävät tuonti- ja vientitulleja tai määrällisiä rajoituksia.
Samaan aikaan EU jatkaa ponnistelujaan päästäkseen sopimukseen Indonesian kanssa nikkelimalmin viennistä, mukaan lukien jatkamalla Indonesian kutsumista liittymään monipuoliseen väliaikaiseen valitusjärjestelyyn (MPIA).
EU uskoo, että Indonesian politiikka nikkelimalmin viennin lopettamiseksi on johtanut nikkelin markkinahintojen nousuun, mikä on vaikuttanut EU:hun ja muihin nikkelin kuluttajiin.
Myöhemmin Benua Biru -lohko pyysi neuvotteluja Indonesian kanssa WTO:n kautta vuonna 2019. Yhteisymmärrykseen ei päästy, ja Eurooppa nosti myös kanteen vuonna 2021. Tämän seurauksena WTO:n paneeli totesi, että Indonesian toimet eivät olleet WTO:n sääntöjen mukaisia. Sen jälkeen kun "tuomio" julkaistiin, Indonesia teki valituksen joulukuussa 2022.
